Elämän pyhässä rakenteessa on yhteys sinun pyhään rakenteeseesi.

Se on samaa kukkaa ja samoja koodeja, vailla erillisyyttä.
Rakkauden rakenteessa on vain pyhyys, joka on. Sama pyhyys sinun syvyydessä, josta nostat sen joka kerroksen
voimaksesi ja oppaaksesi kohti todellista itseä. Kuolemattomien hengen valojen tähtisade, joka valaisee taivaan ja maan.

Ja kristallinen maa tanssii vapauden tanssia ja se tanssii sitä nyt.
Teimme sen, voitimme itsemme harhan ja palasimme kotiin.
Päätimme sittenkin löytää yhdessä sen avaimen, joka oli käsissämme kokoajan. Päätimme nähdä totuuden kaiken takaa, alhaalta ja ylhäältä, ulkoa sisälle.

Todistimme vapauden nousun, jossa mestarit seisoivat rinnallamme kaltaisinamme. Vapaustaistelijat aseinaan totuus, vapaus ja ehdoton rakkaus.

Ja jokainen astui omaan tehtäväänsä, otti paikkansa ja teki työtä käskettyä.

Kuka käski? Sisäinen ääni, korkein itse. Ja työ tuntui hyvältä, merkityksellistä.

Se tuntui matkalta kotiin, jossa viimeiset askeleet olivat ne raskaimmat väsyn jo painaessa, mutta jatkoitte silti, loppuun saakka. Ja teitte sen, kaiken minkä vaadittiin. Ja työtä ihailtiin, upeaa eheää valoverkkoa, joka kirkkaana syttyi täyteen loistoon.
Nyt-hetkessä on kaikki. Myös se, mikä tuli valmiiksi, vaikka koet vielä tekemistä.

Teit sen upeasti,olit rohkea. Tiedä, kun kamppailet, kaikki meni niinkuin pitikin. Niinkuin se kaikki oli suunniteltu. Ja mijoonien feeniksien joukko kohosi taivaisiin, uudelleensyntymään. Tuhansien serafien joukko lauloi taivaallista lauluaan.
Maan kuoressa olleet siskot ja veljet nousivat pintaan ja heitä juhlittiin.

Ihmiset itkivät, halasivat ja kokoontuivat yhteen. Vesi kimmelsi kristallinkirkkaana ja puhtaana, Äitimaa nosti lapsensa syleilyynsä ja pyhä tuli roihusi kirkkaampana kuin koskaan.
Kaikki on valmista, kaikki on nyt.

Tunne se, koe se, aisti se kaikki kaunis, pyhässä harmoniassa kaikkeuden kanssa, joka sinä olet. Olemme. Ja ihmisolennot tulivat rakeenteessaan eheäksi, parantuivat. Haavat haihtuivat, kipu hävisi, erillisyys katosi. Pyhän sydämen kristusliekki sinkosi maahan ja taivaaseen, siskoihin ja veljiin ja sytytti rakkauden alkumeren palavaksi vedeksi. Ihminen muisti oman mestaruutensa ja harha haihtui. Jokainen muisti jälleen, sumu hälveni ja jumalainen aurinko sai täyden voimansa käyttöönsä.
Kuu tanssi auringon kanssa samalla taivaalla, kuin pyhä vihkimys.

Saman kuun ja auringon alla tuhannet pyhät liekit yhdistyivät rakkauden äärettömyyteen ja kaikki juhlivat ekstaattista hurmiota, täydellistä täyttymystä. Graalin malja oli ylitsevuotavainen ja sen valta muuttui palveluksi, ahneus antamiseksi ja kontrolli antautumiseksi. Tulimme kotiin.